Blog Archives

MODERNIA SUOMALAISTA ISÄNMAALLISUUTTA

ahopelto-kolumni-tektal201341_108786f

Ohessa vuoden 2013 viimeinen Tekniikka&Talous -kolumnini itsenäisyyspäivän innoittamana. Olen pohtinut tätä aihetta jo pidempäänkin ja nyt tuli hyvä heti kirjoittaa ajatuksia paperille.

– –

MODERNIA SUOMALAISTA ISÄNMAALISUUTTA

80- ja 90-luvuilla käärittiin uskomattomia voittoja, piilotettiin verot monimutkaisiin yritysrakenteisiin ja paettiin ulkomaille jos ei jouduttu vankilaan. Kasinotalous pyöri oman navan ympärillä.

Nyt 2000-luvun yrittäjä on iloinen veronmaksaja, joka haluaa antaa takaisin yhteiskunnalle, jonka rakentamissa puitteissa hän vaurastui. Hän on huolissaan kotimaastaan Suomesta vaikka voisi rahoineen elää missä tahansa.

Mitä ihmettä on tapahtunut? Ihmisten puheet lähentelevät edesmenneen jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin paatosta: ”Suomi on paras maa meille suomalaisille ja sitä kannattaa puolustaa.” Meistä on tullut ehkä yllättäenkin isänmaallisia. Talvisodan ja sotakorvausten kaltainen talkoohenki nousee kivuliaan rakennemuutoksen partaalla. Tuntuu siltä, että omaa etua eivät enää tavoittele kuin puolueet, muutama kuoleva etujärjestö, huippu-urheilijat ja vain kaikista jääräpäisimmät vanhan rahan poterot.

Moderni suomalainen isänmaallisuus on kuin 40-luvulta. Rydin ja Mannerheimin tavoin tehdään maailmalla kauppaa ja etsitään saksalaisia panssarinyrkkejä, jotta saadaan ainakin torjuntavoitto. Nykyhetken isänmaallisten aseet ovat ulkomaisia sijoituksia, sairaanhoitajia Vietnamista, venäläisiä turisteja, Googlen palvelinkeskuksia ja opiskelijoita Aasiasta. Moderni suomalainen isänmaallisuus tarkoittaa lisää ulkomaalaisia, koska muuten ei taaskaan selvitä.

Mielestäni tämä on hyvin kiehtovaa. Maailman ongelmien sijaan halutaan ratkaista oman kansallisvaltion ongelmat maailman tarjoamien resurssien avulla. Kaikessa isänmaallisuudessa ja talkoohengessä on kuitenkin loppuen lopuksi kyse itsekkyydestä: Suomi on sopivankokoinen ja helposti käsitettävä osa maapalloa, ja uskomme pystyvämme luomaan siitä viidelle miljoonalle ihmiselle maailman parhaan paikan elää. Vieraaseen apuun ei edelleenkään kannata luottaa, mutta sitä kannattaa houkutella ja käyttää milloin itse tarvitsee.

Mielestäni tämä on paitsi kiehtovaa niin myös positiivista. Maailman ongelmien ratkomisen sijaan pienet resurssit kohdennetaan luomaan Suomesta ja suomalaisista mallikansaa, jonka perässä isommatkin voivat parantua. Vaikutus maailmaan on suurempi kuin millään muulla tavalla on saavutettavissa. Isänmaallisuus ei ole enää Koskenkorvaa ja marssilauluja saunanlauteilla vaan kokeneiden ihmisten neuvonantoa nuoremmalle porukalle ilman rahallista korvausta. Palkkiona on tunne, että olen antanut jotakin takaisin.

Eräältä yrittäjältä kysyttiin paneelikeskustelussa, onko hän isänmaallinen. Koska termillä on nahkapäistä painolastia, meni hän punaiseksi ja kiemurteli itsensä ulos vaikka mieli olisi tehnyt vastata myöntävästi. Otankin tähän loppuun itse rohkean askeleen: olen isänmaallinen mies.

Tekes rocks!

Yleensä en osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta jotenkin minun oli pakko kommentoida osaltani Tekesin roolista käytyä julkista keskustelua. Olen kokenut, että oma aikani on yleensä paremmassa käytössä, kun teen kädet savessa hommia alkavissa yrityksissä.

Ottamatta kantaa onko nykyinen rahoitusjärjestelmä tehokas ja tarpeenmukainen tai vaatiiko se uudistusta, minun pitää hiukan kehua: Tekesillä on ollut tärkeä rooli hankkeissa, joissa itse olen saanut olla mukana. Ilman Tekesiä moni asia olisi jäänyt syntymättä.

Tekesin rooli on ollut hyvin keskeinen rahoittamassa yrityksiä, joissa olen ollut mukana. Rooli on ollut kriittinen menestyksen kannalta. Lisäksi Tekesin virkamiehet, joiden kanssa olen asioinut, ovat tehneet vain ne tarvittavat selvitykset ja kyseenalaistamisen, jolla veronmaksajien rahoja voidaan perustellusti yksityisiin hankkeisiin kanavoida. Oman kokemuspiirini ulkopuolella en osaa tietenkään kommentoida, mutta oma kokemukseni on positiivinen ja prosessit sujuvia.

Tässä neljä hanketta, joissa Tekesin rooli on ollut ratkaiseva:

  • CRF Health. Yritys, jonka perustin Jaakko Ollilan ja Jarkko Joki-Tokolan kanssa vuonna 2000 on tällä hetkellä yksi harvoista suomalaisista ohjelmistoyrityksistä, joka on #1 globaalisti omalla alueellaan ja etenkin Yhdysvalloissa. Liikevaihto on suomalaiseksi globaaliksi kasvufirmaksi hyvät yli 30 miljoonaa euroa ja jopa listautuminen voi olla mahdollista. Yrityksestä voisi tulla yksi sellainen, jota “ei myydä liian aikaisin ulkomaille”. Tekes oli mukana rahoittamassa TrialMax tuotteen kehitystä: ilman Tekesiä silloisilta rahoittajilta ei olisi löytynyt uskoa haastavassa tilanteessa panostaa hyvin merkittävää määrää uuteen tuotteeseen. Tuotteen pohjalta on rakennettu iso osa CRF Healthin liiketoimintaa. Hyvä Tekes, ja suuret kiitokset uskosta hankkeeseen.
  • Oncos Therapeutics. HealthCap sijoitti alkuvuonna 2010 ensimmäisen ulkomaisen sijoituksen suomalaiseen pre-kliinisen vaiheen biotekniikkayritykseen yli kymmeneen vuoteen. Kohta käynnistyvää kliinistä tutkimusohjelmaa ei olisi voitu toteuttaa pelkällä HealthCapin sijoituksella, ja koko sijoituksen synnyssä Tekesin lisärahoituksella oli todella suuri merkitys. Oman arvioni mukaan Oncosin tiede on kovatasoisinta, mitä suomalaisessa biotechissä on nähty, ja jos Oncos onnistuu, on siitä iso osa Tekesin uskon ansiota. Vaikka monesta suusta on todettu, että biotekniikka ei voi onnistua Suomessa, uskoivat Tekesin virkamiehet Pasilassa niin paljon, että olivat jopa valmiita toteamaan, että Oncos voi siltikin onnistua.
  • ZenRobotics. Rohkeiden mukanaolevien suomalaisten enkelisijoittajien ja Veraventuren lisäksi kukaan sijoittaja ei olisi uskonut, että Jufo, Tuomas ja Harri saavat jätteenkäsittelyrobotin toimimaan kalvosetillä, johon perustuen Tekes aikoinaan rahoituspäätöksen teki. Ajatus oli vaan liian hullu. Viime viikolla Suomessa oli kansainvälisen jätealan huippukonferenssi, jossa yli sata CxO-tason henkilöä suurimmista jätealan konserneista näki nyt kolme vuotta myöhemmin Viikin testijärjestelmän ja ihmetteli, miten robottikäsivarsi poimii kiveä, puuta ja metallia liukuhihnalta siten, että toiminnan ROI on todella korkea. Gaalaillallisen juhlapuheissakin oli vielä mainittu: ”We have seen today the future of recycling.”
  • Valkee. Kirkasvalokuuloke, joka hoitaa ja ennalta ehkäisee kaamosmasennusta. Juuso ja Antti päättivät selvittää, ovatko ihmisen aivot suoraan valovasteelliset kuten useilla eläimillä, ja miten mahdollinen valovasteellisuus voitaisiin tuotteistaa. Laitteessa on kaksi korvanappia, joista led-valo johtuu korvakäytävän kautta aivojen valovasteellisille alueille vaikuttaen mialialaan pimeänä vuodenaikana. Nyt kaamosajan suklaanhimon ja väsymyksen  poistoon lähtee kuukausittain tuhansia laitteita Suomen rajojen ulkopuolelle – jo ennen tuotteen varsinaista lanseerausta – ja kasvunäkymät ovat vahvoja.  “Those crazy Finns have now tackled depression”, kommentoi moni maailmalla kuullessaan tästä.  Tekesin rooli tuotekehityksen rahoittajana on ollut ratkaiseva. Kuka muu olisi voinut keksiä, että valoa voi kuunnella?

Tässä on neljä esimerkkiä. Ilman Tekesiä näistä ei olisi olemassa nykymuodossa yhtäkään.