Blog Archives

“Mitä kovempi jätkä, sitä huonommin Tekes toimii”

tekniikka-ja-talous-9-2013-kolumniTässä sarjassaan toinen Tekniikka&Talous -lehden kolumnini vuonna 2013. Se on ajankohtainen, koska Tekesin roolista puhutaan paljon. Allaoleva heijastelee omaa kokemustani yrittäjänä ja sijoittajana. Nautinnollisia lukuhetkiä ja olet tervetullut kommentoimaan – sana on vapaa.

TEKES ROKKAA.

Keravalla oli 80-luvulla kova kaveri, kun kulki talvella ilman pipoa. Suomen yrittäjäpiireissä tällä hetkellä on sitä kovempi kaveri mitä enemmän haukkuu Tekesiä ja valittaa ulkomaisten sijoitusten määrästä Suomessa.

Tekesin tehtävä on uskoa hulluihin aikaisen vaiheen hankkeisiin, joihin kukaan muu ei uskalla lähteä rahoittajaksi. Kun yksityinen pääomasijoittaja kauhisteli ZenRobotics-jätteenkäsittelyrobotin korkeaa teknologiariskiä niin Pasilan virkamiehet ja muutama enkelisijoittaja uskoivat entisen rap-artistin ja kahden maailman johtavan tekoälytohtorin maailmanvalloitusvisioon. Edellisen kuuden kuukauden aikana ZenRobotics on tuonut Suomeen maailmalta kaksi miljoonan euron kauppaa ja 13 miljoonaa euroa ulkomaista pääomasijoitusta, mikä on suomalaiselle startupille poikkeuksellista. Tätä tarinaa ei ilman Tekesiä olisi olemassa.

Tekesin tehtävä on tuoda Suomeen ulkomaisia pääomasijoituksia, osaamista ja luoda toimialoja. David Gardner on legendaarisen Atarin entinen toimitusjohtaja ja peliteollisuuden todellinen huippunimi. Hän on tehnyt vain viisi sijoitusta, ja kaksi niistä Suomeen. ”Suomeen on hyvä sijoittaa, koska Tekesin mukanaolo pienentää riskiä”, David Gardner kertoi kaksituhatpäiselle yleisölle Slush 2012 startup-konferenssissa Helsingissä.

Toisin kuin väitetään, Tekesin kanssa asiointi on useimmiten sujuvaa ja virtaviivaista. Rahoitushakemukset tehdään Internetissä selkeille hakemuspohjille ja liitemateriaaliksi tarvittavat dokumentit jokaisella hyvin toimivalla yrityksellä on valmiina muutoinkin. Tyypillisesti tapaamisia on kaksi, kumpikin kestoltaan puolitoista tuntia. Voiko Tekes enää tehokkaammin varmistaa, että rahat menevät oikeaan hankkeeseen?

Kirsikkana kakun päällä Tekes alkaa yhä paremmin ymmärtää oman rahoituksensa roolia: se on väliaikaista ennen isoa yksityistä rahaa, ja sen aikana yrittäjien pitää kiskoa yrityksensä pienillä palkoilla maailmalle.

Usein kuulee sanottavan, että Suomessa Tekesin virkamiehet valitsevat voittajayritykset ja päättävät, kuka saa rahaa. Sekään ei pidä paikkaansa. Tekes ei anna rahaa ellei yksityinen omarahoitus ole ensin kunnossa. Ja vaikka virkamiehet voittajat valitsisivatkin, niin ilmeisesti ovat valinnassa onnistuneet, koska lähes jokainen Suomen tähti-startup on mukana Tekesin Nuorten Innovatiivisten Yritysten keihäänkärkiohjelmassa.

Tekesiä tarvitaan, koska Suomesta on valtava matka Kaliforniaan. Haastan kaikki voivottelun ja kritisoinnin sijaan luomaan yrityksiä, jotka tuovat kansainvälistä rahaa ja osaamista Suomen taloutta pelastamaan. Muuten käy kuin sille kaverille Keravalla: valittaa ilma pipoa korvat punaisina aseman nakkikioskilla, kun jäi junasta.

Tekes rocks!

Yleensä en osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta jotenkin minun oli pakko kommentoida osaltani Tekesin roolista käytyä julkista keskustelua. Olen kokenut, että oma aikani on yleensä paremmassa käytössä, kun teen kädet savessa hommia alkavissa yrityksissä.

Ottamatta kantaa onko nykyinen rahoitusjärjestelmä tehokas ja tarpeenmukainen tai vaatiiko se uudistusta, minun pitää hiukan kehua: Tekesillä on ollut tärkeä rooli hankkeissa, joissa itse olen saanut olla mukana. Ilman Tekesiä moni asia olisi jäänyt syntymättä.

Tekesin rooli on ollut hyvin keskeinen rahoittamassa yrityksiä, joissa olen ollut mukana. Rooli on ollut kriittinen menestyksen kannalta. Lisäksi Tekesin virkamiehet, joiden kanssa olen asioinut, ovat tehneet vain ne tarvittavat selvitykset ja kyseenalaistamisen, jolla veronmaksajien rahoja voidaan perustellusti yksityisiin hankkeisiin kanavoida. Oman kokemuspiirini ulkopuolella en osaa tietenkään kommentoida, mutta oma kokemukseni on positiivinen ja prosessit sujuvia.

Tässä neljä hanketta, joissa Tekesin rooli on ollut ratkaiseva:

  • CRF Health. Yritys, jonka perustin Jaakko Ollilan ja Jarkko Joki-Tokolan kanssa vuonna 2000 on tällä hetkellä yksi harvoista suomalaisista ohjelmistoyrityksistä, joka on #1 globaalisti omalla alueellaan ja etenkin Yhdysvalloissa. Liikevaihto on suomalaiseksi globaaliksi kasvufirmaksi hyvät yli 30 miljoonaa euroa ja jopa listautuminen voi olla mahdollista. Yrityksestä voisi tulla yksi sellainen, jota “ei myydä liian aikaisin ulkomaille”. Tekes oli mukana rahoittamassa TrialMax tuotteen kehitystä: ilman Tekesiä silloisilta rahoittajilta ei olisi löytynyt uskoa haastavassa tilanteessa panostaa hyvin merkittävää määrää uuteen tuotteeseen. Tuotteen pohjalta on rakennettu iso osa CRF Healthin liiketoimintaa. Hyvä Tekes, ja suuret kiitokset uskosta hankkeeseen.
  • Oncos Therapeutics. HealthCap sijoitti alkuvuonna 2010 ensimmäisen ulkomaisen sijoituksen suomalaiseen pre-kliinisen vaiheen biotekniikkayritykseen yli kymmeneen vuoteen. Kohta käynnistyvää kliinistä tutkimusohjelmaa ei olisi voitu toteuttaa pelkällä HealthCapin sijoituksella, ja koko sijoituksen synnyssä Tekesin lisärahoituksella oli todella suuri merkitys. Oman arvioni mukaan Oncosin tiede on kovatasoisinta, mitä suomalaisessa biotechissä on nähty, ja jos Oncos onnistuu, on siitä iso osa Tekesin uskon ansiota. Vaikka monesta suusta on todettu, että biotekniikka ei voi onnistua Suomessa, uskoivat Tekesin virkamiehet Pasilassa niin paljon, että olivat jopa valmiita toteamaan, että Oncos voi siltikin onnistua.
  • ZenRobotics. Rohkeiden mukanaolevien suomalaisten enkelisijoittajien ja Veraventuren lisäksi kukaan sijoittaja ei olisi uskonut, että Jufo, Tuomas ja Harri saavat jätteenkäsittelyrobotin toimimaan kalvosetillä, johon perustuen Tekes aikoinaan rahoituspäätöksen teki. Ajatus oli vaan liian hullu. Viime viikolla Suomessa oli kansainvälisen jätealan huippukonferenssi, jossa yli sata CxO-tason henkilöä suurimmista jätealan konserneista näki nyt kolme vuotta myöhemmin Viikin testijärjestelmän ja ihmetteli, miten robottikäsivarsi poimii kiveä, puuta ja metallia liukuhihnalta siten, että toiminnan ROI on todella korkea. Gaalaillallisen juhlapuheissakin oli vielä mainittu: ”We have seen today the future of recycling.”
  • Valkee. Kirkasvalokuuloke, joka hoitaa ja ennalta ehkäisee kaamosmasennusta. Juuso ja Antti päättivät selvittää, ovatko ihmisen aivot suoraan valovasteelliset kuten useilla eläimillä, ja miten mahdollinen valovasteellisuus voitaisiin tuotteistaa. Laitteessa on kaksi korvanappia, joista led-valo johtuu korvakäytävän kautta aivojen valovasteellisille alueille vaikuttaen mialialaan pimeänä vuodenaikana. Nyt kaamosajan suklaanhimon ja väsymyksen  poistoon lähtee kuukausittain tuhansia laitteita Suomen rajojen ulkopuolelle – jo ennen tuotteen varsinaista lanseerausta – ja kasvunäkymät ovat vahvoja.  “Those crazy Finns have now tackled depression”, kommentoi moni maailmalla kuullessaan tästä.  Tekesin rooli tuotekehityksen rahoittajana on ollut ratkaiseva. Kuka muu olisi voinut keksiä, että valoa voi kuunnella?

Tässä on neljä esimerkkiä. Ilman Tekesiä näistä ei olisi olemassa nykymuodossa yhtäkään.